Ajatuksia ois. Asiaa ois. Aika ei riitä kirjottamaan. Eikä jaksu. Oon hirmu väsyny nyt, se on sellasta väsymystä et tietää tehneensä asioita. Tällä hetkellä käytän sekä mun päätä että kroppaa paljon, ja se tuntuu: väsyttää, ruokaa menee enemmän.

"Kai sä tiiät et sä voit sanoa mulle mitä vaan?"
Arvaa kuka.
Mä en kestä ♥

Pitkäst aikaa törmäsin asiaan, joka tuntuu sellaselt et siitä ei voi puhua.

1. Pelkään et J rikkoo jotain ammattilaisuutta, kun se koskettaa mua.
2. Pelkään samaa asiaa, kun J sanoo et haluis pitää mut viel asiakkuussuhteen jälkeen.
3. Mulle nää molemmat asiat on ok, mut pelkään sitä et J tekee kuitenkin jotain väärin ja jos joku saa tietää niin mä en saa enää nähä J:tä.

Enkä siis uskalla puhua oikein kellekään J:stä, etenkään tääl työntekijöille. Pelkään liikaa et menetän J:n. Enkä oikein muillekaan osaa, koska jos ne tuomitsee tän ihmissuhteen. Tää on varmaan parasta mitä mulle on tapahtunu ja pelkään et menetän sen jollain tapaa. Ja J kuitenkin herättää tunteita ja ajatuksia PALJON ja niistä ois kiva puhuu kun välil tuntuu et pää poksahtaa.

Viime viikol tuli kamala halipula :( Enkä osannu ilmasta sitä mihinkään tai kellekään. Ja J on niin vähän paikalla et ois kiva pystyä puhuu jonkun muunkin kanssa.

Ei aivot riitä nyt enempään tekstiin.